Luovaa kirjoittamista on Turun yliopistossa voinut opiskella sivuaineena vuodesta 2001 saakka. Tätä ennen luovan kirjoittamisen opetusta annettiin Suomessa pääsääntöisesti erilaisissa opistoissa sekä Jyväskylässä ja Turussa avoimen yliopiston puolella. Turun yliopistossa haluttiin kehittää luova kirjoittaminen itsenäiseksi humanistisen tiedekunnan oppiaineeksi.
Turun yliopisto nähtiin oikeaksi ympäristöksi kirjoittamiskoulutukselle monipuolisen taiteiden tutkimuksen laitoksen ja laajan humanistisen tarjonnan vuoksi. Oppiaineen tavoitteeksi asetettiin antaa edellytykset kirjoittamisen eri osa-alueiden monipuoliseen hallintaan ja näiden analyyttiseen pohdintaan sekä kirjoittamisen historiallisten linjojen ja yhteiskunnallisen funktion tarkasteluun. Suuntaviivana oli, että kirjoittajakoulutus tulee nivoa osaksi taiteiden tutkimuksen laitoksessa annettavaa opetusta ja että sen tulee palvella koko tiedekuntaa. Kirjoittamisen taito on humanistisen alan opiskelijoiden keskeinen taito, jonka opiskeluun kirjoittamisen opinnot tarjoavat mahdollisuuden.
Oppiaineen suunnittelusta vastasi aluksi työryhmä, johon kuuluivat yleisen kirjallisuustieteen professori Liisa Steinby (pj.), kulttuurihistorian professori Kari Immonen, dosentti Pekka Vartiainen, kirjailija Jukka Parkkinen, kirjailija Kari Levola, kirjailija Juha Ruusuvuori, kirjailija Tommi Parkko ja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Maria Merikanto; työryhmän sihteerinä toimi FM Mikko Laaksonen. Suunnittelutyöryhmään tuli mukaan FM, kirjailija Riku Korhonen, kun hän aloitti työnsä luovan kirjoittamisen ainoana päätoimisena opettajana vuonna 2004. Työryhmän osallistuneilla kirjailijoilla oli aiempaa kokemusta luovan kirjoittamisen opettamisesta, ja oppiaineen kehittämisessä tärkeällä sijalla olikin paikallisten kirjailijoiden alan tuntemus. Kaikki työryhmän kirjailijat ovat pitäneet kursseja oppiaineessa, ja osa on edelleen mukana opettamassa.
Vuodesta 2004 lähtien luovaa kirjoittamista on voinut opiskella Turun yliopistossa perus- sekä aineopintotasoisena. Opetus on toiminut määräaikaisrahoituksella, eikä se toistaiseksi ole saanut oppiaineen statusta vaan toimii yleisen kirjallisuustieteen projektina. Oppiaineessa on yksi päätoiminen opettaja, jonka lisäksi kursseja pitävät kirjoittamisen eri alojen ammattilaiset. Kursseja ovat pitäneet esimerkiksi FM, runoilija Joni Pyysalo, käsikirjoittaja Anders Vacklin, kriitikko Putte Wilhelssom, professori, ohjaaja Juha Malmivaara, kirjailija Petri Tamminen ja runoilija Elo Viiding. Luennoitsijoina on ollut lisäksi useita nimekkäitä kirjailijoita ja muita kirjallisella alalla toimivia. Riku Korhosen jälkeen luovan suunnittelijana toimi TeM, kirjailija Jusa Peltoniemi lukuvuoden 2008–2009. Syksystä 2009 alkaen suunnittelijana on toiminut kirjailija Niina Repo.
Opetuksen muotona on alusta asti ollut pääasiassa pienryhmissä työskentely ja harjoitustöiden tekeminen. Myös kirjallisuusanalyysiä on ollut mukana. Opinto-ohjelma on vakiintunut nykyisiksi proosan, lyriikan, draaman ja tietokirjoittamisen opintokokonaisuuksiksi. Aineopinnoissa tarjolla on ollut myös erityiskursseja kuten elokuvakäsikirjoittamista ja laululyriikkaa. Suurimmat muutokset opetusmuodoissa ovat tapahtuneet vuosien 2009 ja 2010 aikana, jolloin pienryhmätyöskentelyyn yhdistettiin useilla kursseilla luentoja, jotka ovat olleet avoimia myös muiden oppiaineiden opiskelijoille. Erityiskursseja on järjestetty myös yhdessä muiden tiedekunnan oppiaineiden kanssa. Syksyllä 2009 järjestettiin kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta käsitellyt studia generalia -luentosarja ja keväällä 2010 avoin luentosarja tietokirjoittamisesta.
Luovan kirjoittamisen opinnoista tehtiin vuonna 2009 selvitys, josta käy ilmi, että oppiaine koetaan erittäin hyödylliseksi niin muiden opintojen kannalta kuin työelämässäkin. Oppiainetta arvostetaan työelämässä etenkin kirjoittamiseen liittyvillä aloilla, joille moni luovaa kirjoittamista opiskelluista on sijoittunut. Muissa opinnoissa on hyödytty kirjoittamistaidon ja -tottumuksen lisäksi muun muassa ryhmätyötaidoista. Opiskelijoiden opintojen kehittämistä koskevissa toiveissa kyselyssä korostui eniten toivomus maisteriopintojen saamisesta Turun yliopistoon.